Käytä piirakkaa, ei kerosiinia!

Tässä kauniissa “kehdossa” nukkuu Karan. Orvoksi jäänyt poikavauva.

945210_597551526931156_1492595812_n

Kun tapasimme Karanin ensimmäistä kertaa, sukulaismies oli juuri hakenut hänet junalla kaukaa toisesta kaupungista Sakinakan slummin kulmaan Mumbaihin, kasvattaakseen hänet tyttäriensä pikkuveljenä. Sellainen on tapana tällaisessa tilanteessa Intiassa.

Tämä perhe on sama perhe, jonka elämän käänteistä Hupihana sai aikoinaan alkunsa.

Kolmessa vuodessa ehtii tapahtua paljon ja olla tapahtumatta. Karanista on kasvanut leikki-ikäinen poika. Isoäiti istuu huoneessa edelleen. Tyttäret ovat lopettaneet koulunkäynnin ja käyvät töissä “call centerissä”. Jasbir on nyt 18-vuotias. Luen papereistani hänen kirjaamiaan haaveita tulevaisuudesta; koreografi, hotel management. Niihin on vielä matkaa. Vanhemmat myyvät iltaisin itse tehtyjä välipaloja avokärrystä kadun varressa ja isä pitää perhettä varpaillaan mielialojensa vaihtelun mutkissa. Heidän kotinsa on siisti ja siinä on myös oikea ovi.

Siitä ovesta lähti toissapäivänä Karan leikkeihinsä. Tässä kohdin on muistutettava itseään, että elämä slummikulmissa on erilaista kuin esim Pohjois-Helsingissä. Hellassa ei ole “turvalukkoja”, marmorikuulat eivät ole väreittäin lajiteltuina omissa laatikoissaan jne.

Kun äiti lähti huhuilemaan Karania ympäristöstä, hän löysi pojan leikkimästä kerosiiniastialla. Astia oli tyhjä. Pojasta ei saanut selvää, oliko hän mahdollisesti maistanut sitä, vai mikä oli leikin teema. Pohjois-helsinkiläinen äiti olisi takuulla soittanut myrkytyskeskukseen, mutta sitä numeroa ei intialaisessa slummissa ole. Eipä siitä olisi juuri ollut apuakaan, sillä Karan meni seuraavassa hetkessä tajuttomaksi. Ja sitä seuraavassa hetkessä lääkäriin. Sieltä lääkäri lähetti hänet suoraan sairaalaan ja hän sai asianmukaisen hoidon.

Voi vain kuvitella helpotuksen määrää tilanteen kääntyessä onnelliseen loppuun. Voi myös kuvitella voimattomuuden määrän, kun tajuaa, ettei pysty maksamaan lapsen saamaa hoitoa.

Tästä kuvasta välittykööt se helpotus, onni ja kiitollisuus, minkä piirakkapower voi tarjota.

unnamed

Värikästä syksyä kaikille Hupihanalaisille!

Case Piirakkapysäkki

Image

Suppilovahveroita, mansikoita, karjalanpiirakoita, ihania leipureita ja asiakkaita!

Picture 753Picture 760

Sitten oli tietenkin myös se purnukka, jota täytettiin avulla Saki Nakaan ja taistoon malariaa vastaan.

???????????????????????????????

Nyt, jos teistä on alkanut tuntua, että otettiin purnukka kainaloon ja poistuttiin maasta valtamerten loistoristeilijälle, niin se ei pidä paikkaansa. Purnukasta on laitettu rahaa eteenpäin.

Picture 746

 

Jasbir on toipunut hyvin. Siis olosuhteet huomioon ottaen. Te olette maksaneet hänen tämän lukukauden koulumaksunsa. Sen lisäksi olette maksaneet Jasbirin ja pikkuveljen, Karanin, lääkäri- ja lääkekulut vitamiineineen. Perheellä oli rästissä nippu maksamattomia sähkölaskuja. Te maksoitte ne, kuin myös seuraavan kuukauden peruselintarvikkeet. Malariaa ja dengueta ajatellen kotiin ostettiin hyttysmyrkkyä ja suojaverkot yöksi.

Tuskin tarvitsee maalailla isompaa sydämenmuotoista ajatusta, sillä olette kaikki heidän sydämissään pienillä teoilla vallatuilla tärkeillä paikoilla.

Lahja jasbirille 3.

Pienet tärkeät teot, kun sitten muodostuivat isommiksi puroiksi, on purnukan pohjalla vielä tekemistä. Suunnitelma on käynnistetty. Käytämme muotoa; “Medical Camp”. Varoilla palkataan lääkäri pitämään vastaanottoa Saki Nakan lapsille. Malaria on haastava vastustaja, mutta ainakin nämä lapset ovat paremmassa taisteluvalmiudessa, kun saavat hoitoa myös muihin sairauksiin.

Rakkauden ja aidon välittämisen sisältävä suuri KIITOS teille kaikille! Moiskis!

Lahja Jasbirille

Nämä kauniit kuvat Nikitasta lähtivät muistoksi Jasbirille ja koko perheelle. Kortin askarteli Ami.

***
Iloksemme voimme kertoa, että Hupihana on nyt virallisesti rekisteröity yhdistys. Jatkamme hyvän tekemistä erilaisin täsmäiskuin aina tarpeen yllättäessä. Hauskasta hyvää siis! Toivottavasti näemme taas pian näissä merkeissä. Päivitämme tapahtumatietoja ja muita juttuja tänne blogiin ja Facebook-sivullemme.